perjantai 16. helmikuuta 2018

Tilannekatsaus vol II: Tottista

Ajattelin vähän koota tilannekatsausta meidän tämän hetkisestä tottiksesta. Muutamissa koulutuksissa ja seminaareissakin ollaan keritty käydä. Maaliskuussa on tulossa viettiseminaari, jota odotan innolla. Täytyy kyllä todeta, että jo tämän 9 kuukauden aikana tuntuu, että koiran koulutus taidot ja omat ajatukset ovat kehittyneet ja muuttuneet huimasti. Ja silti koen olevani vielä ihan noviisi monessakin asiassa. Mutta ehkä se tässä touhussa onkin niin koukuttavaa, aina oppii lisää, saa onnistumisia ja tuloksia, mutta siltikään ei koskaan ole täysin valmis.

Tunnetila, leikki & aktiivisuus

Tästä on itseasiassa tullut aika mun lemppari aiheita, joista kuvittelin tietäväni, mutta en oikeastaan tiennytkään ja vasta nyt mun silmät on avautunut. Pikkupentuna Riesa oli ahne ja aktiivinen mua kohtaan. Tein itse sen virheen, että ajauduin tekemään liian teknistä treeniä ja unohdin pitää kivaa. Murkkuiässä Riesaa alkoikin kiinnostaa maailma ja se treeneissä helposti harhaantui tekemään omia juttujaan. Aloin perustaa treenit hauskanpidolle. Leikittiin paljon, leikittiin kahden lelun leikkiä, jotta lelun palautus saadaan kuntoon, pidettiin kivaa.

Tällä hetkellä Riesa leikkii melko hyvin ja tuo lelua mulle takaisin. Se ei ole kylläkään kovin aktiivinen lelun repijä vielä vetoleikissä, mutta pikkuhiljaa leikki muuttuu paremmaksi. Palkkautuu kuitenkin hyvin lelulla. Myös aktiivisuus on tällä hetkellä mua kohtaan melko hyvä, jos häiriönä ihmisiä. Nyt olen alkanut panostamaan häiriötreeneihin, sillä muut koirat hieman Riesaa jännittävät. Eli pidetään kivaa ja siinä sivussa pikkuhiljaa edetään.

Olen ottanut treeneihin käyttöön alkurutiinin, joka on tarkoitus toteuttaa aina ennen tottista ja myös tulevaisuuden kokeissa. Se käytännössä koostuu siitä, että pyydän koiran maahan, kun itse olen valmis niin vapautan koiran ja odotan, että se hakee itse aktiivisuutta ja perusasentoa.  Tällä hetkellä Riesa osaa tulla "sinnepäin" perusasentoon, mutta se riittää ja nyt palkkaan siitä, hiljalleen kriteeriä vaikeuttaen. Tällä haen sitä, että koira itse on aktiivinen ohjaajaa kohtaan ja toivon mukaan tulevaisuudessa vapautuksen jälkeen osaa nostaa virettä hakeutuessaan perusasentoon, mitä voi hyödyntää kokeissa.  Tää aktiivisuus on sellainen asia, mitä en ollut ennen edes ajatellut, mutta kamalan tärkeä asia. Eli koiran tulee hakea itse, ilman houkutteluja kontaktia ja olla aktiivinen ohjaajaa kohtaan, se on toki opetettava asia, mutta kamalan palkitseva tulevaisuudessa kun siinä onnistuu!

Itse pidän tunnetila asioita tärkeimpinä juttuina koulutuksessa. Haluan, että koira on aktiivinen, iloinen ja rento kun me treenataan. Kaiken teknisen pystyy kyllä opettamaan, kun koiran mielentila ja motivaatio tehdä on oikea. 



Seuraaminen

Aloitin seuraamisen opettamisen oikealla kädellä imuttamalla. Koira opetettiin kulkemaan käden alla ja pikkuhiljaa käsi tuotiin kainaloon. Nyt me ollaan siinä pisteessä, että kainalossa targetti, alkuun käsi missä nami, nykyään pääasiassa lelu. Pääasiassa ollaan tehty suoraa, jossa edelleen kehun ja kannustan koiraa, mutta ehkä jo maltillisemmin kuin alussa. Ihan hetki sitten mukaan on otettu loivat, mutta terävät käännökset. Eli seuruutan ja käännyn terävästi, mutta melko pienen käännöksen ja palkkaan pian käännöksen jälkeen.

Oikealle käännökset sujuvat ihan hyvin. Vasemmalle käännöksissä täytyy kiinnittää huomiota, että Riesa käyttää takapäätään kunnolla kääntyessään. Olenkin ennen vasemmalle käännöksiä muistutellut takapään käyttöä jollain helpolla harjoituksella. Lisäksi tätä tukemaan ollaan tehty lähes paikallaan vasemmalle käännöksiä, joissa se hienosti kääntyy takapäätä käyttäen. Pikkuhiljaa päästään eteenpäin.

Joku voisi ihmetellä, kun koiran kanssa treenattu liikettä jo ties kuinka kauan, mutta nyt vasta käännytään vähän. Mutta en ole halunnut pitää seuraamisen kanssa kiirettä, vaan tehdä rauhassa ja huolella, koska se on kuitenkin vähän kaiken pohja tottiksessa.



'

Perusasento

Sivulle tuloa ollaan tehty namilla houkuttamalla, mutta myös etujalkatargetilla. Itseasiassa tykkäsin kyllä etujalkatargetista, se myös vahvistaa kivast takapään käyttöä ja varmasti tulevaisuudessa edestä sivulle ottoa helpottaa. 

Riesa osaa kiepsahtaa ilman targettia, mutta onnistumisprosentti on vielä melko vaihteleva. Kotona ollaan tehty ilman mitään apujakin, mutta pienessäkin häiriössä se jää vähän huonoon asentoon. Se joko jää auki, tulee tosi eteen tai näennäisesti sen etupää on suora, mutta perse kääntynyt vinoon mun taakse.  Täytyy nyt kotonakin taas alkaa auttaa enemmän ja vahvistaa pelkkää hyvää paikkaa ekasta käskystä ja siirtää häiriöön.

Ollaan myös muutama kerta tehty luopumisharjoitusta. Eli olen laittanut lelun eteen, itsellä taskussa piilossa samanlainen lelu. Pyydän riesan sivulle perusasentoon, ja kun ottaa kontaktin, palkkaan itse. (Vielä en päästä lelulle, koska siinä se on melko kovasti kiinni. Ehkä vasta sitten, kun luopuu siitä paremmin.) 

Eteentuleminen

Tässä meillä käsky liki, kun Riesa tulee minun eteeni istumaan. Tätä ollaan tehty viime aikoina tosi vähän, ja aika vähän muualla kun kotona. Jään aina hinkuttamaan samoja asioita, eli perusasentoa, seuraamista ym :D Mutta Riesalla on tässä hyvä tekniikka ja se on tiivis, mutta melko vahvalla käsiavulla vielä. Pikkuhiljaa häivytetään apuja. Täytyy nyt kyllä tätä alkaa tekemään enememän!

Nouto

Riesa tykkää kapulasta ihan kamalasti. Ollaan tehty paljon vauhtinoutoa, eli jätän kapulan, pyydän Riesaa hakemaan sen ja kun Riesa nappaa kapulan, sanon "jes" ja näytän sen lelua, jolloin se saa syöksyä leluun. 

Oltiin helmikuun alussa Riitta Korri-Jantusen yksityisopissa ja saatiin tähän liikkeeseen lisää jatkoharjoituksia. Eli malttiharjoitus, jossa pyydän Riesan istumaan, laitan kapulan sen eteen ja kun se odottaa, vapautan sen kapulalle ja palkkaan lelulla kapulan nostosta. Pikkuhiljaa lisään odotusaikaa ja omaa liikettä. 

Toinen uusi opeteltava asia on pitoharjoitus, jota alettiin tekemään luopumisen kautta. Ensin toki Riesalle opetettiin luopumaan aukinaisessa kädessä olevasta ruuasta. Sitten kun se tämän osaa, tehdään sama harjoitus, mutta laitetaankin kapula Riesan suuhun, heti kun se ottaa sen, sanotaan palkkasana ja se saa ruuan. Tässä tavassa ongelmaksi muodostui vain oma hitaus, kerkeän sanoa "jes" sillä hetkellä, kun Riesa jo sylkäisee kapulan. Mutta mentiin sitten vähän taaksepäin vielä ja nyt lähdetään siitä, että en irrota kapulasta vaan lykkään suuhun, pidän kapulasta kiinni ja annan jo siinä palkkalupauksen. Lisäksi Riesalle toimii ehkä paremmin, kun se ei näe ruokaa, vaan se on mun seläntakana piilossa esim.

Istu, maate, seiso

Näitä toki tehty pennusta asti ja ne osaa ihan paikoiltaan normaalisti, toki seisomiseen tarvitsee ehkä vähän käsiapua. 

Kestoa liikkeisiin olen tehnyt vähän, mutta häiriöön en niitä vielä tuo, kun Riesa vielä kovin kehittyvä nuori ja vietinhallinta sekä maltti vasta kehittymässä. Kotona kuitenkin pysyy ihan ok paikallaan. Mulla ei oo mitään erillistä odota käskyä, vaan istu tarkoittaa istumista niin kauan, kunnes toisin sanotaan. 

Jääviä ollaan alettu tekemään. Seisomista ollaan tehty ihan niin, että heitän Riesalle pallon ja se nappaa sen ja pysähtyy, mutta tätä ollaan tehty tosi vähän vielä. 

Maahanmenossa oli ongelmana hitaus, en tahtonut saada sitä niin voimakkaaksi ja nopeaksi kuin halusin. Riitta K-J:n koulutuksessa katsottiinkin myös tätä ja aloitettiin opettamaan Riesalle pomputtamista. Ajatus on se, että opetetaan koira pomppimaan käskystä ja käsiavulla. Pomppuja hyödynnetään jääviin, esimerkiksi kesken pompun vahvoilla avuilla pyydetään koira maahan, näin saadaan voimaa liikkeisiin. Pomputtamista tehty kotona, ja siitä maahanmenoa kerran treeneissä, mutta toimii! Maahanmenot näytti tosi kivoilta jo nyt :) 

Eteenlähetys

Tehty ihan muutamia kertoja vasta niin, että pallo viety Riesan nähden targetiksi eteen ja lähetetty koira sille käskyllä "eteen".  Tätäkin täytyy vain tehdä, vasta alkutekijöillä. Lisäksi tähän voi ottaa esim katsekontaktin pyytämistä ennen lähetystä.

Tässä nyt näistä tottisliikkeistä, toki kaikkea muutakin ollaan opeteltu. Muun muassa Riesa osaa taukomaton, kulkea jalkojen välissä,  kulkea kontaktissa oikealla puolella (joskus ainakin :D) ym. Eli kaikenlaista hömppää siinä sivussa :) Mun pitäis itse ehkä muistaa pitää treenit vaihtelevana ja monipuolisena, sekä pitää treenipäiväkirjaa aktiivisesti! Helposti treenien huomaa olevan aina vähän samanlaisia.




Postauksen kuvat (c) Sanna Huittinen

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Tilannekatsaus

En ole päivitellyt blogia aikoihin, jotenkin motivaatio hiipui ihan täysin, ikinä ei ole kameraa mukana, että saisi kuvia eikä vain yksinkertaisesti ole huvittanut päivitellä. Nyt pienen pieni inspiraatio on taas heräillyt, onhan vanhoja päivityksiä treeneistä ja mietteistä ihan hauska joskus myöhemmin lueskella. 

No, mitä meille kuuluu? Riesa on jo 9kk (!!) ja 20kg. Ensimmäiset juoksut loppuivat juuri, Mun ihanasta, pienestä pennusta kasvaa kovaa kyytiä oikea malinois. Murkkuikä on ollut aikamoinen. Riesa löysi sisäisen kodin tuholaisensa, se pöhkii ja haukkuu millon mitäkin ja sekoilee millon mistäkin. Mutta helpottamaan päin jo onneksi pahin mörköily ja murkkuilu.

Kesän lopulla koirarannalla Yyterissä.
Meidän harrastukset ovat tällä hetkellä IPO, haku ja agility. Purutreeneissä käytiin muutama kerta, mutta Riesa oli vielä niin nuori, että jäi talvitauolle ja katsellaan keväällä uudestaan. Jälkeä tehtiin kesällä ja kauhulla odotan, miltä se näyttää kun lumet sulaa ja päästään työn touhuun. Meno nimittäin muistutti vähän nelijalkaista kyntöauraa, kun se painoi menemään jäljellä.

Ollaan käyty seminaareissa ja koulutuksissa tottiksen osalta, ja sitä ollaankin viety pikkuhiljaa eteenpäin. Ei se mitään kovin täydellisesti ja hienosti osaa, mutta tärkeämpänä pidän, että saan fiiliksen oikeaksi kentälle mennessä ja että Riesa ennenkaikkea tekee hommia yhdessä mun kanssa, ja että sillä on kivaa. Voin tehdä meidän tottiksesta erillisen päivityksen myöhemmin. 

Riesa n. 5kk, seuraamistreeniä
Päästiin mukaan haku ryhmään ja ollaan yksissä treeneissä käyty, jossa Riesalle tehtiin ensin makkararinkiä ja sitten muutama pisto niin, että Riesa näki kun maalimies meni piiloon. Ja voi että Riesa tykkäsi, ihmiset ovat ihania ja ne kaikki antoivat huomion Riesalle, ja sai vielä nakkia ja lopuksi pallonkin! En tosiaan tiedä miten mun aika näihin lajeihin riittää mitä oon mennyt haalimaan, mutta en ota paineita vaan tehdään omien jaksamisten mukaan ja katotaan, riittääkö aika kaikkeen vai pitääkö jostain karsia.

Ja sitten vielä se agility. Ollaan pientä höntsäilyä tehty jo pikkupennusta asti, mutta nyt talvella aktivoiduttu, kun maastolajit tauolla. Ilmoittauduttiin agilitykurssillekkin, joka kestää huhtikuulle asti. Tää on meille vähän sellainen höntsäily ja mielenvirkistyslaji, mutta tehdään toki kunnolla ja katsotaan, mihin asti päästään.



No, millainen koira Riesa sitten on? Riesa on kiihkeä ja reaktiivinen, hyvällä saalisvietillä varustettu koira. Se osaa kyllä kotona ottaa rennosti, mutta kyllähän se kiihkeys arjessa näkyy myös. En koe Riesaa hankalaksi varsinaisesti, mutta tuohan tälläisen koiran omistaminen omia asioita elämään, mitä pitää ajatella ja opettaa koiralle eritavalla kuin ehkä toisenlaiselle koiralle. Mutta toki kun se on saanut riittävästi tekemistä ja purkaa höyryjä, on myös helpompi hallita koiran piirteitä. Riesa on sosiaalinen ja avoin, mutta se rakastaa vähän turhankin rajusti ja innokkaasti muita.

Murkkuiän myötä Riesalla esiintynyt pöhinää vähän milloin millekkin ja toiset koirat hieman jännittävät, minkä vuoksi nyt koitan tottistreeneissäkin kovasti panostaa häiriötreeneihin. Riesa on sellainen koira ulkona, että se kyllä huomaa ihan kaiken. Pää käy kuin pöllöllä, ihan perus malinois vissiin :D Mutta kaikesta huolimatta kiva koira, ja olen innoissani meidän yhteistä taipaleesta :)

Postauksen kuvat (c) Sanna Huittinen